Ihmiset jakaantuvat pääsääntöisesti kahteen kastiin: Toiset saavuttavat tavoitteita saadessaan mikromanageroida mahdollisimman paljon ja säätää pikkuasioiden parissa, kun toiset menestyvät paremmin noudattaen todella yksinkertaisia ohjeita ja keskittyen vain olennaiseen. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat ihmiset motivoituvat laskiessaan kaloreita tarkasti, rytmittäen syömisensä juuri oikeaan kaavaan, optimoidessaan eri tyylisten treenien ajoituksen ja keston suhteessa syötyyn ruokaan ja mutustellessaan oikeita lisäravinteita oikeaan aikaan. Maailma ei tietenkään ole mustavalkoinen, ja monet ihmiset ovat varmasti sekoitus kumpaakin lajia painotusten vaihdellessa elämäntilanteesta riippuen. Valitettavan monille on tietenkin myös luontaista etsiä kaikilta elämän osa-alueilta erilaisia taikapillereitä, jotka maagisesti saavuttavat tavoitteet puolestasi ja tuovat ne sinulle tarjottimella. Joskus joutuu jopa oikeasti vääntämään ihmisille rautalangasta, että painonpudotus on mahdollista vain jonkinlaisen kalorivajeen toteutuessa, eikä vihreän teen ja Anabolic Shitstorm Burnerin syöminen yksinään saa ketään laihtumaan.

Käyttäytymiseen perustuva dieettaus tarkoittaa ruokavalion ja dieettauksen suunnittelua tukemaan mahdollisimman hyvin henkilön luontaisia käyttäytymismalleja. Jos jostain syystä koet itsesi huonoksi ihmiseksi laskiessasi kaloreita, täytyy miettiä, onko oikea ratkaisu ruoskia tämä naurettava harhaluulo pois sinusta, vai olisiko vaihtoehtona esimerkiksi laskea kaloreita suurpiirteisesti. Dieetti pakotetaan ihmisen muottiin niin pitkälti kuin mahdollista, eikä toisinpäin. Jälkimmäinen toimii myös monille, mutta vaatii huomattavasti tavoitteellisempaa ja henkilön minäkuvaan sidottua motivaatiota ollakseen toimiakseen pitemään kuin viikon. Usein tietenkin ratkaisu on yhdistelmä molempia: Kaikki joutuvat tekemään kompromisseja tottumuksiensa suhteen, mutta avain onkin löytää parhaat kompromissit ja hyödyntää niitä armotta. Menestyksekäs dieettaus ei perustu itsensä kusetuksen lopettamiseen, vaan itsensä kusettamiseen hieman eri tavalla kuin ennen.

Esimerkki käyttäytymiseen perustuvasta dieetistä? Omalla kohdallani homman hoitaa kotiin parhaiten pätkäpaastoilu, stimulantit, porkkanat, kiireinen työelämä, runsas ja riemukas sosiaalinen elämä, sekä treenien ajoittaminen viimeiseksi to-do listalla. Uskottelen kaupassa itselleni, että siinä on jotain hauskaa kun ostan kilon porkkanoita ja mussutan ne ja kilon maitorahkaa naamaan, ja mietin vasta sitten uudestaan jos olisikin voinut ostaa kilon karkkia. Suuret kalorivajeet muutamana päivänä viikossa toimivat itselleni paremmin kuin tasainen -500 kcal / päivä -mallinen dieettaus. Brad Pilonin Eat Stop Eat -malli on yksi toimivampia ratkaisuja monille, ja Berkhanin LeanGains-protokolla toimii hyvin hieman tavoitteellisemmille treenaajille. Joskus toki kokeilen myös dieetata niinkuin normaalit ihmiset vain nähdäkseni, olisiko maailma muuttunut.

Monet ex-fitness -blogaajat ovat maininneet hämmästyneensä, kuinka helppoa ympärivuotinen hyvässä kunnossa pysyminen ja jatkuva kehityksen tuntu treeneissä on ollut kilpauran loputtua. Ylimääräisenä bonuksena vielä tasainen mielenterveys ympäri vuoden. Luopuminen ulkoapäin annetusta ruokavaliosta ja asioiden mikromanageroinnista on monille käänteentekevä asia. Usein pienilläkin muutoksilla voidaan saada huikeita eroja, ja asiakkaalle on löydettävä juuri ne pienet asiat, joilla on eksponentiaalinen vaikutus tuloksiin. Kalorien laskeminen suurpiirteisesti on asia, jota suosittelen jokaiselle. Kun asiaan hetken aikaa paneutuu, useimmat ihmiset saavat nopeasti käsityksen siitä, kuinka paljon kussakin ruoka-aineessa on kaloreita per 100 g. Tämän jälkeen intuitiivinen kalorien laskeminen onnistuu, eikä tarvitse kokea huonoa omaatuntoa kyseenalaisen pikkutarkasta kalorikyttäyksestä. Itse harrastan monia, riippuen siitä millä tuulella satun olemaan. Yllättävän monille ihmisille joutuu myös opettamaan, että oliiviöly, kastikkeet ja kaloripitoiset juomat tulee myös laskea mukaan syötyihin ruokiin, vaikka ovatkin ulkoiselta muodoltaan ei-ruokamaisia joidekin mielestä. Useimmat laihdutuksessa epäonnistuvat ihmiset yksinkertaisesti aliarvioivat syömänsä ruoan määrän. Ihmisen kyky itsepetokseen on lähes rajaton.

Suurpiirteinen kalorien laskeminen, proteiinin ja kasvisten määrän lisääminen, sekä turhilla öljyillä läträämisen lopettaminen on suhteellisen varma tapa saada kuka tahansa laihtumaan ilman sen kummempia kikkailuja. Laihduttaminen ilman voimaharjoittelua on ehkä yksi suosituimmista resepteistä huonoihin tuloksiin, kuuluen naurettavuudessaan samaan sarjaan pinkkien käsipainojen ja SaunaBeltin kanssa. Voimaharjoittelu on käytännössä ainoa asia, joka ohjaa kehoa pitämään lihasmassasta kiinni kalorivajeen aikana. Useimpien treenaajien ei tarvitse pelätä lihaskatoa kovankaan kalorivajeen aikana, mikäli asiat tehdään oikein ja treenipainot pidetään niin korkealla kuin mahdollista.

Käytän myös paljon erinäisiä lisäravinteita, joista monista on myös oikeasti hyötyä. Helpoin esimerkki on toimiva treenibuusteri: Stimulantit vähentävät ruokahalua, ja hyvin kulkeva treeni on ehkä vahvin motivaattori pysyä dieetillä, vaikka elämä menisi noin muuten päin helvettiä. Monille lisäravinteet ovat kuitenkin kuin huulirasva: Et tarvitse niitä ennen kuin alat käyttää niitä. Koska et kuitenkaan malta olla kokeilematta, niin todennäköisesti käsken sinun ostaa jonkin rasvanpolttajan dieettisi tueksi. Ihmiset myös todistetusti sitoutuvat asioihin, joista maksavat. Sen takia ilmainen personal training on ehkä se huonoin vaihtoehto asiakkaan tavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta. Monille olisi hyötyä ostaa rasvanpolttaja vain, koska siitä maksaminen lisää motivaatiota. Tietenkin on olemassa oikeasti toimivia tuotteita tälläkin saralla, ja itse käytän usein SportLifen ProLine Burneria dieetin tuekena. Stimulantteja, diureetteja ja ruokahalua hillitseviä ainesosia = hyvä mieli ja kevyt euforia. Rasvanpolttajien suurin hyöty onkin se, että ne helpottavat käyttäytymistä, joka tukee rasvanpolttoa. Itse rasvanpolttovaikutus on useimpien ainesosien suhteen toissijainen, mutta toki mukava pieni lisä.

Kasuaalin dieettauksen yhteenveto:

  • Kuseta itseäsi ostamaan paljon vihanneksia ja matalan kaloritiheyden omaavia asioita. Se on oikeasti hauskaa!
  • Syö ensin alle kasviksia ja proteiinia, ja mieti sitten tekeekö mieli jotain hyvää
  • Oliiviöljy ja BBQ-kastike sisältävät kaloreita, luovu niistä hetkeksi ja syö sen sijaan vähän enemmän sitä “oikeaa ruokaa”.
  • Makuaisti sopeutuu ruokavalioon: Huomaat nopeasti, että parsakaalikin on jollain kierolla tavalla ihan ok, ja et oikeastaan kaipaa enää niitä kastikkeita.
  • Proteiinilla on paitsi suurin lämpövaikutus, ja on myös se täyttävin makroravinne. Syö sitä vähän enemmän.
  • Älä stressaa lihaskadosta. Voit käytännössä lukea asian näin: Sitä ei tapahdu niin kauan kuin teet asiat oikein ja priorisoit voimatreeniä kovilla painoilla.
  • Käytä lisäravinteita, jos olet ihminen joka motivoituu asioihin sijoittamisesta. Voit myös sijoittaa vaikka pt-palveluihin, tai kovanaamat vaikka molempiin.

Lisäravinteista ja itsensä kusettamisen uusista mahdollisuuksista täytyy kirjoittaa tarkemmin tulevissa postauksissa, molemmista kun löytyy paljon salattua viisautta, jota on vaikea mahduttaa yhteen kirjoitukseen.